forord arbeidsgruppe
lærerveiledning

Tervettulemaa
opiskelemhaan!

 

Tidsuttrykk - Les mer

Velimatti ja mie

Kaksi viikkoo joulhuun, pimmee ulkona. Velimatti ja mie tieraama tuvan ulkopuolela. Se oon fiini sää, lauha ja tyven.
Mamma skuuraa porstun fiinilä hieđala, se oon halvempi ko soopa.
”Pokk,” --- lumipallo paukhattaa niskhaan mulle, ja mie pistän laukomhaan, yli kinoksen, nurkan ympäri, en näje mithään, ja sinne lankkeen naaman pääle.
Mie kuulen, ette velimatti nauraillee, mutta en kohta jaksa hengittäät. Olen yhđen aijan maanu siinä ennen ko kostun sisäle kontaat.
Mamma säikättää ko näkkee, ette veri huilaa minun nokasta, mutta hän riissuu pois reukan, vanthuut ja toiset ulkovaatheet.
Siinä mie istun puu-uunin vieressä ja värisen – velimatti oon naakkinu köökinpöyđän alle ja kurkistellee minun pääle. Nokka oon paisunu ja kippee, ja se vaatettraasu, mitä nokan vasthaan pushathaan, oon veressä.
”Et piđä moittiit, poka – se mennee hyvin”, huuttaa pappa tuvasta. Mamma lämmittää verestä maittoo ja pannee pruunisokkerii minun kupphiin, --- nokka näyttää paljon parempi.

Voi poka – se oon heti joulut!

Joulutrenki

Børselv Posten 2/1993

 

 

 

 

 

 

  © Kainun institutti - Kvensk institutt